Luut ja lihaksetIhmisellä yli 200 luuta. Voidaan jaotella putkimaiset-, kuutiomaiset- ja litteät luut. Luusto tukee elimistöä, kiinnittää lihaksia, suojaa elimiä, tuottaa verisoluja ja toimii mineraalivarastona. Nivelissä nivelpussin sisäpinta erittää nivelnestettä.
Luu on elävää kudosta, jonka rakenteen voit kerrata Solut ja kudokset. Luussa on uloinna luukalvo, tiivistä luuta, hohkaluuta ja sisimpänä sisäkalvo jonka sisäpuolella luuydin. Luiden kasvua stimuloi kasvuhormonit, sukupuolihormonit, D-vitamiini ja kalsitoniini, kun taas luun hajoamista stimuloi parathormoni ja glukokortikoidit (kortisoli).
LihaksetIhmisellä yli 400 luustolihasta, jotka koostuvat lihassolukimpuista ja kiinnittyvät jänteillä luihin. Supistuessaan lihas lyhenee ja vetää jänteillä luita liikkeelle. Katso lisää Lihaskudos .
Kaikkia poikkijuovaisia lihaksia hermottavia soluja ovat alfamotoneuronit, joiden sooma sijaitsee joko aivohermojen tumakkeissa tai selkäytimen etusarvissa. Alfamotoneuronit ovat myelinisoituneita ja johtavat impulsseja erittäin nopeasti. Yksi alfamotoneuroni hermottaa aina yhtä motorista yksikköä kerrallaan (voi koostua vain muutamista tai useista lihassoluista). Lihasksiin menee myös hitaampia hermosoluja eli gammamotoneuroneita, jotka hermottavat lihaskäämejä ja niiden kautta tietysti vaikuttaa alfamotoneuroneihinkin. Ne saavat alkunsa alfojen tapaan myös selkäytimen etusarvesta. Lihasten tahdonalaiset käskyt lähtevät aivoista. Aktiopotentiaali saapuu hermolihasliitokseen jossa välittäjäaineena toimii asetyylikoliini. Asetyylikoliini vapautuu synapsiin ja asetyylikoliinireseptorit aktivoituvat ja päästävät samalla natriumia solun sisään. Lihassolu depolarisoituu ja syntyy aktiopotentiaali.
Lihakset saavat energiansa seuraavista aineista:
IhoSuojaa kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia haittoja vastaan. Lämmönsäätelyssä, verivarastona, rasvavarastona, sekä erityselimenä ja aistinelimenä. Lisäksi tuotetaan D-vitamiinia.
Orvaskesi on päällimäisenä ja marraskesi oikeastaan siinä viellä päällä eli sarveistuneena. Kokonaisuudessaan käsittää viisi kerrosta jotka ovat siis marraskesi, kirkas- jyväis- oka ja tyvikerros, sekä tämän alla on viellä tyvikalvo. Lisäksi orvasketeen on uppoutuneena immunipuolustuksen eli langerhansin soluja. Sitten levyepiteeli orvaskeden alla on se veripalvelunahka joka on tiivistä sidekudosta (kollageenia ja kimmosyitä). Antaa mekaanista kestävyyttä ja verenkiertoa. Alimmaisena se subkutis jossa on löyhää sidekudosta ja rasvaa. Ylipaino on suurimmaksi osaksi subkutiksen rasvaa.
Ihossa on hikirauhsina pienet hikirauhaset, jotka osallistuvat hieneritykseen ja lämmönsäätelyyn, suuret hikirauhaset jotka antaa ominaistuoksua. Talirauhaset voitelee ihoa ja tali muodostuu kuolleista rauhassoluista. Lisäksi ihon rauhasiin luetellaan kuuluvaksi myös matiorauhaset ja korvavaharauhaset. Sukupuolihormonit vaikuttavat rauhasten toimintaan. Karvat ja kynnet ovat kuolleiden solujen keratiinipitoisia jäänteitä. Karvat kasvavat karvasipuleista ja varren solut ovat siis kuolleita soluja. Kynneti kiinnittyvät sidekudoksen välityksellä luuhun.
Vesiliukoiset aineet eivät oikein läpäise ihoa, mutta rasvaliukoiset kylläkin. Iho estää veden haihtumista, suojaa valo- ja lämpösäteilyltä (melaniini UV-suoja). Mikrobisuojana myös.
Säätelyyn vaikuttaa myös syöminen, juominen, urheilu, ilta ja aamu jne. ikä sukupuoli.
Luu on elävää kudosta, jonka rakenteen voit kerrata Solut ja kudokset. Luussa on uloinna luukalvo, tiivistä luuta, hohkaluuta ja sisimpänä sisäkalvo jonka sisäpuolella luuydin. Luiden kasvua stimuloi kasvuhormonit, sukupuolihormonit, D-vitamiini ja kalsitoniini, kun taas luun hajoamista stimuloi parathormoni ja glukokortikoidit (kortisoli).
LihaksetIhmisellä yli 400 luustolihasta, jotka koostuvat lihassolukimpuista ja kiinnittyvät jänteillä luihin. Supistuessaan lihas lyhenee ja vetää jänteillä luita liikkeelle. Katso lisää Lihaskudos .
Kaikkia poikkijuovaisia lihaksia hermottavia soluja ovat alfamotoneuronit, joiden sooma sijaitsee joko aivohermojen tumakkeissa tai selkäytimen etusarvissa. Alfamotoneuronit ovat myelinisoituneita ja johtavat impulsseja erittäin nopeasti. Yksi alfamotoneuroni hermottaa aina yhtä motorista yksikköä kerrallaan (voi koostua vain muutamista tai useista lihassoluista). Lihasksiin menee myös hitaampia hermosoluja eli gammamotoneuroneita, jotka hermottavat lihaskäämejä ja niiden kautta tietysti vaikuttaa alfamotoneuroneihinkin. Ne saavat alkunsa alfojen tapaan myös selkäytimen etusarvesta. Lihasten tahdonalaiset käskyt lähtevät aivoista. Aktiopotentiaali saapuu hermolihasliitokseen jossa välittäjäaineena toimii asetyylikoliini. Asetyylikoliini vapautuu synapsiin ja asetyylikoliinireseptorit aktivoituvat ja päästävät samalla natriumia solun sisään. Lihassolu depolarisoituu ja syntyy aktiopotentiaali.
Lihakset saavat energiansa seuraavista aineista:
- ATP:stä muutaman sekuntin kestävää, myosiinin liikkeet ja Ca-pumput
- Kreatiinifosfaatti antaa räjähtävää voimaa muutaman sekunnin.
- Glukoosista pääasiassa rasituksen aikana.
- Rasvahapoista levossa ja glykogeeni varastossa.
- Lihakset voivat myös toimia hetken anaerobisesti jolloin muodostuu laktaattia.
IhoSuojaa kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia haittoja vastaan. Lämmönsäätelyssä, verivarastona, rasvavarastona, sekä erityselimenä ja aistinelimenä. Lisäksi tuotetaan D-vitamiinia.
Orvaskesi on päällimäisenä ja marraskesi oikeastaan siinä viellä päällä eli sarveistuneena. Kokonaisuudessaan käsittää viisi kerrosta jotka ovat siis marraskesi, kirkas- jyväis- oka ja tyvikerros, sekä tämän alla on viellä tyvikalvo. Lisäksi orvasketeen on uppoutuneena immunipuolustuksen eli langerhansin soluja. Sitten levyepiteeli orvaskeden alla on se veripalvelunahka joka on tiivistä sidekudosta (kollageenia ja kimmosyitä). Antaa mekaanista kestävyyttä ja verenkiertoa. Alimmaisena se subkutis jossa on löyhää sidekudosta ja rasvaa. Ylipaino on suurimmaksi osaksi subkutiksen rasvaa.
Ihossa on hikirauhsina pienet hikirauhaset, jotka osallistuvat hieneritykseen ja lämmönsäätelyyn, suuret hikirauhaset jotka antaa ominaistuoksua. Talirauhaset voitelee ihoa ja tali muodostuu kuolleista rauhassoluista. Lisäksi ihon rauhasiin luetellaan kuuluvaksi myös matiorauhaset ja korvavaharauhaset. Sukupuolihormonit vaikuttavat rauhasten toimintaan. Karvat ja kynnet ovat kuolleiden solujen keratiinipitoisia jäänteitä. Karvat kasvavat karvasipuleista ja varren solut ovat siis kuolleita soluja. Kynneti kiinnittyvät sidekudoksen välityksellä luuhun.
Vesiliukoiset aineet eivät oikein läpäise ihoa, mutta rasvaliukoiset kylläkin. Iho estää veden haihtumista, suojaa valo- ja lämpösäteilyltä (melaniini UV-suoja). Mikrobisuojana myös.
Säätelyyn vaikuttaa myös syöminen, juominen, urheilu, ilta ja aamu jne. ikä sukupuoli.
