Aikuisessa ihmisessä on yli 200 erilaista solutyyppiä ja kaikki ne ovat alunperin muodostuneet hedelmöittyneestä munasolusta. Näistä muodostuvat kudokset ja erilaisista kudoksista elimet. Kudokset luokitellaan neljään päätyyppiin, joita ovat epiteelikudos, sidekudos, lihaskudos ja hermokudos. Hypotalamus ja aivolisäke ohjaavat hormonien tuotantoa murrosiässä. Sukupuolet ovat määräytyneet sukupuolirauhasten tuottamien hormonien perusteella. Munasarjat estrogeenia ja progesteronia, sekä kivekset testosteronia. Molemmilla erittyy pieniä määriä toistensa hormoneja muualla kudoksissa esim estrogeeneja rasvakudoksessa ja androgeeneja lisämunuaisen kuoressa.
Miehen sukupuolielimet jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin sukupuolielimiin. Ulkoiset ovat siitin ja kivespussit, sekä sisäiset ovat kivekset, lisäkivekset, siemenjohdin ja lisäksi sukurauhasia esim eturauhanen jne. Miehellä lisääntymistoimintoja säätelee neljä erilaista hormonia joita ovat: GnRH (hypotalamuksessa), LH ja FSH (aivolisäkkeessä) sekä testosteroni (kiveksissä). Hormonien eritykseen vaikuttavat monet tekijät mm. stressi ym.
Siittiöiden tuotanto käynnistyy kun siementiehyeiden ulkopuoliset Leydigin solut tuottavat testosteronia. Siittiöiden tuonto tapahtuu kivesten kiemuratiehyeissä, joissa on vähän alhaisempi lämpötila. Siittiöt tuotetaan kantasolusta meioosilla. Hormonit säätelevät tuotantoa mutta se pysyy melko vakiona koko elämän ajan. Vuorokaudessa syntyy satoja miljoonia. Siittiöiden kypsyminen kestää noin 10 viikkoa ja kypsyessään ne liikkuvat vähitellen kohti siementiehyen onteloa. Tukisolut eli sertolin solut säätelevät niiden kypsymistä ja huolehtivat ravinnon saannista. Kypsä siittiö irtoaa tukisolusta ja jää siementiehyen nesteeseen. Siittiöt siirtyvät tästä lisäkiveksiin pariksi viikoksi varastoon. Lisäkiveksissä ne kypsyvät lopullisesti hedelmöityskykyiseksi. Sieltä ne kulkevat suoraan siemenjohtimeen ja sieltä edelleen siemensyöksyn aikana virtsaputkeen. Siemennesteeseen sekoittuu lisäsukurauhasten eritteitä mm. fruktoosia, C-vitamiinia, prostaglandiineja, sinkkiä ja entsyymejä.
Naisilla ulkoisiin elimiin kuuluvat isot- ja pienet häpyhuulet ja klitoris. Sisäisiin munasarjat, munajohtimet, kohtu ja emätin. Tytöillä on jo valmiina munasarjoissa noin miljoona epäkypsää munasolua. Murrosiässä eli puberteetissa alkaa rytminen hormonin eritys (FSH/LH), joka valmistaa elimistöä tulevaan raskauteen. Hormonieritys johtaa munarakkulan eli Graafin follikkelin kehittymiseen ja munasolun kypsymisen jatkumiseen, josta lopullinen kypsyminen on enään hedelmöityksen päässä. Tästä syntyy siis kuukautiskierto. Lisäksi naisen hormonitoiminnan tulee pelata raskauden ylläpidossa, synnytyksen säätelyssä ja maidonerityksessä.
Kuukautiskierron aikana hormonit säätelevät munasolun kypsymistä, irtoamista, kohdun seinämän kehitystä. Säätelyyn osallistuu GnRH (hypotalamus), FSH, LH, estrogeeni ja progesteroni. Kuukautiskierron vaiheet jaotellaan 1. Munarakkulavaihe 2. Munasolun irtoaminen eli ovulaatio 3. Keltarauhasvaihe. Munasolun kypsyessä meioosi etenee toisen vaiheen esivaiheeseen, josta siis se voi päättyä loppuun asti jos tulee siittiö.
Hypotalamus erittää gonadotropiineja vapauttavaa hormonia GnRH ja se saa aikaan hormonien erittymisen aivolisäkkeestä. Aivolisäkkeen vapautuvat hormonit ovat gonadotropiineja follitropiini (FSH) ja lutropiini (LH).
Kuukautiskierron ensimmäinen päivä on vuodon alkamispäivä. Vuoto alkaa mikäli hedelmöitystä ei ole. Vuoto vuotaa limakalvomateriaalia ja verta pois. Alkupuolella FSH kypsyttää useita munasoluja joista vain yksi kypsyy loppuun asti. Munarakkulan solut erittävät estrogeeniä. Estrogeeni saa taas LH ja FSH:n pysymään matalalla. Estrogeenin määrän nousu saa aikaan aikaan aivolisäkkeen erittämän LH ja FSH piikin ja tätä myöden munasolun irtomaisen eli ovulaation. Loppupuolella munasolun lähtökuopasta muodostuu keltarauhanen joka alkaa tuottaan progesteronia. Progesteroni stimuloi kohdun limakalvon paksuuntumista.
Yksilön kehitysIhmisen yksilönkehityksessä on neljä keskeistä vaihetta. Joista ensimmäinen on aivan yksilönkehityksen alussa ja muut ensimmäisellä trimesterillä.
Hedelmöityminen tapahtuu munanjohtimessa, joissa siittiön on läpäistävä munasolun kalvo ja proteiinikerros. Kun yksi siittiö pääsee sisään entsyymiensä avulla, niin pinta muuttuu läpäisemättömäksi ja samalla munasolun meioosi etenee loppuun ja hapoloidiset tumat yhtyvät diploidiseksi. Muodostuu siis tsygootti eli hedelmöitynyt munasolu. Sitten alkaa mitoosit kovasti. Mikäli kaksi siittiötä hedelmöittää kaksi munasolua samaan aikaan, niin syntyy epäidenttiset kaksoset. Heillä perimä 50% keskenään samanlainen, joka on ihan sama siis normi sisaruksillakin. Mikäli hedelmöityksen jälkeen varhainen alkio jakaantuu kahtia, niin sitten syntyy identtiset kaksoset joilla perimää on 100% samanlainen. Mikäli varhaisen alkion jakaantuminen jää vajaaksi niin syntyy siiamilaiset kaksoset.
Sukupuoli määräytyy hedelmöityshetkellä ja sukupuolielimet alkavat kehittyä alkiossa noin 50vrk kohdalla hedelmöityksestä. Hedelmöityksessä myös äidin hormonitoiminta muuttuu. Munarakkula pysyy ja tuottaa kokoajan progesteronia. Kun istukka on kehittynyt niin se alkaa tuottamaan hösseliä (hCG). Myös istukka tuottaa progesteronia joka ylläpitää raskautta eli pitää kohdun limakalvot paksuna ja estää uusien ovulaatioiden synnyn.
Sikiön kehittyminen jaetaan kolmeen vaiheeseen. Solunjakautuminen, alkiovaihe ja varsinaien sikiönkehitys. Sikiönkehitys kestää kaikkiaan noin 38 viikkoa. Kun raskauden laskenta aloitetaan kuukautisten alusta, niin raskauden pituus on tällä tavalla 40 viikkoa.
Solunjakaantumisen vaiheTämä vaihe kestää noin 14 vrk, jossa hedelmöittynyt munasolu jakaantuu mitoottisesti ja samalla solurypäle (morula) kulkeutuu munajohtimesta kohti kohtua. Tässä vaiheessa alkion solut ovat totipotentteja (kaikkikykyisiä). Kohdussa klöntti muuttuu alkiorakkulaksi, jonka sisäisemmät solut järjestäytyvät alkiolevyksi, josta siis kehittyy varsinainen alkio. Ulkoisesta osasta kehittyvät istukan sikiönpuoleinen osa ja sikiökalvot. Alkiorakkula kiinnittyy ulkosolujen avulla kohdun limakalvoon n. 6-9vrk kuluttua hedelmöityksestä. Tässä alkiorakkula saa ravintoa kohdun limakalvon rauhasten eritteistä (kohtumaito).
AlkiovaiheKestää 9. viikon alkuun asti. Alkio jakaantuu kolmeksi eri kerrokseksi, joista alkaa erikoistua eri kudoksia ja elimiä. Ulkokerros: iho- ja hermosto. Keskikerros: verenkierto, eritys, sukuelimet, tuki ja lihas. Sisäkerros: hengitys ja ruuansulatuselimistö. Alkiokauden alussa kehittyvät sikiökalvot, eli vesikalvo, suonikalvo ja rakkokalvo. Vesikalvo ympäröi sikiötä ja estää kuivumisen ja kolhut. Suonikalvo toimii hengityspintana ennen istukan kehittymistä. Rakkokalvo kehittyy myöhemmin ja muodostaa ravitsemuskalvon yhdessä suonikalvon kanssa. Ravitsemuskalvosta kehittyy istukan sikiönpuoleinen osa ja rakkokalvo on taaseen osa napanuoraa. Ennen istukan kehittymistä ruskuaispussi huolehtii sikiön ravitsemuksesta. Istukka ja napanuora huolehtii ravinnosta ja kuona-aineista ja istukan koko kasvaa sikiön kasvaessa (nukkalisäkkeet lisäävät pinta-alaa). Äidin ja sikiön veret eivät ole suorassa kontaktissa vaan välissä on vähintään 1 solukerros. Aineiden siirtyminen tapahtuu diffuusiolla. Virukset voivat läpäistä ja tarttua mutta bakteerit ei läpäse kovin hyvin. Äidistä sikiölle menee O2, H2O, ravinteet, hormonit, vasta-aineet. Sikiöstä äitiin menee CO2 ja urea. Siitä sitten orastaa ja alkaa varsinainen sikiön kehitys 8 viikon ikäisestä eteenpäin. Noin 32. viikolla sikiö kääntyy pää alaspäin ja suunnittellen syntymää. Lisää sikiön kehityksestä: Netistä
Noin 10-15% kaikista todetuista raskauksista päätyy keskenmenoon. Spontaani keskenmeno tapahtuu akion noin 2-6 viikon iässä ja syynä jokin kehityshäiriö. Raskauden keskeytys mahdollista 12 viikolle asti. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa kuitenkin poikkeusluvan myöhemmällekkin abortille mikäli sikiöllä on vakavia häriöitä.
Synnytyksen käynnistymisen syytä ei tarkkaan tunneta. Oletetaan että raskauden lähestyessä loppua istukan toiminta muuttuu ja progesteroni laskee ja estrogeenit alkavat nousta. Aivolisäke reagoi muutoksiin ja käynnistää oksitosiinin tuotannon. Myös aivolisäkkeestä tuleava prolaktiinin tuotanto aktivoituu. Synnytyksessä on kolme vaihetta, avautuminen, ponnistus ja jälkeisvaihe. Kun mukula syntyy niin sydämen eteisaukko sekä keuhovaltimon ja aortanvälinen yhteys sulkeutuu.
Kun lapsuus alkaa niin fyysisesti kasvaa ja kehittyy ja erityisesti aivot kehittyvät. Aivot 10-vuotiaalla lähes aikuisen aivojen kokoiset. Kehittyy uusia sivuhaaroja ja synapseja. Lasten pituuskasvuun vaikuttavat geenit, ympäristö ja hormonit.
Murrosiässä (10-15v) hypotalamus alkaa erittämään GnRH:ta joka saa aikaan FSH ja LH tuotannon. Sukupuolielimien kasvu ja hormonien aktivoituminen alkaa. Sukupuolihormonit saa aikaan hedelmällisyyden ja kiinnostuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Aivoissa etenkin etulohkon synapseista 50% karsiutuu pois. Murrosiässä kasvupyrähdys. Pojilla LH aktivoi testosteronin tuotannon ja FSH stimuloi siittiöiden kehittymistä. Tytöillä FSH alkaa kehittää munasoluja sekä saa aikaan estrogeenin tuotannon munasarjoista. LH aiheuttaa tytöillä ovulaation, keltarauhasen muodostumisen ja progesteronin erityksen alkamisen.
Aikuisuudessa hermosoluja alkaa tuhoutumaan heti murrosiän päätyttyä. Jäljelle jääneet muodostavat uusia synapseja ja järjestäytyvät vähän paremmin. Hormonimäärät alkavat laskea. Tukikudokset menettää kimmostuuttaan ja alkaa jäykistyä. Aistit heikkenee ja munuaisten ja maksan toiminta alenee.
Vaihdevuosissa naisella lisääntyminen alkaa hiipumaan. Kaikki toimintaa hiipuu ja surkastuu.
Miehen sukupuolielimet jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin sukupuolielimiin. Ulkoiset ovat siitin ja kivespussit, sekä sisäiset ovat kivekset, lisäkivekset, siemenjohdin ja lisäksi sukurauhasia esim eturauhanen jne. Miehellä lisääntymistoimintoja säätelee neljä erilaista hormonia joita ovat: GnRH (hypotalamuksessa), LH ja FSH (aivolisäkkeessä) sekä testosteroni (kiveksissä). Hormonien eritykseen vaikuttavat monet tekijät mm. stressi ym.
Siittiöiden tuotanto käynnistyy kun siementiehyeiden ulkopuoliset Leydigin solut tuottavat testosteronia. Siittiöiden tuonto tapahtuu kivesten kiemuratiehyeissä, joissa on vähän alhaisempi lämpötila. Siittiöt tuotetaan kantasolusta meioosilla. Hormonit säätelevät tuotantoa mutta se pysyy melko vakiona koko elämän ajan. Vuorokaudessa syntyy satoja miljoonia. Siittiöiden kypsyminen kestää noin 10 viikkoa ja kypsyessään ne liikkuvat vähitellen kohti siementiehyen onteloa. Tukisolut eli sertolin solut säätelevät niiden kypsymistä ja huolehtivat ravinnon saannista. Kypsä siittiö irtoaa tukisolusta ja jää siementiehyen nesteeseen. Siittiöt siirtyvät tästä lisäkiveksiin pariksi viikoksi varastoon. Lisäkiveksissä ne kypsyvät lopullisesti hedelmöityskykyiseksi. Sieltä ne kulkevat suoraan siemenjohtimeen ja sieltä edelleen siemensyöksyn aikana virtsaputkeen. Siemennesteeseen sekoittuu lisäsukurauhasten eritteitä mm. fruktoosia, C-vitamiinia, prostaglandiineja, sinkkiä ja entsyymejä.
Naisilla ulkoisiin elimiin kuuluvat isot- ja pienet häpyhuulet ja klitoris. Sisäisiin munasarjat, munajohtimet, kohtu ja emätin. Tytöillä on jo valmiina munasarjoissa noin miljoona epäkypsää munasolua. Murrosiässä eli puberteetissa alkaa rytminen hormonin eritys (FSH/LH), joka valmistaa elimistöä tulevaan raskauteen. Hormonieritys johtaa munarakkulan eli Graafin follikkelin kehittymiseen ja munasolun kypsymisen jatkumiseen, josta lopullinen kypsyminen on enään hedelmöityksen päässä. Tästä syntyy siis kuukautiskierto. Lisäksi naisen hormonitoiminnan tulee pelata raskauden ylläpidossa, synnytyksen säätelyssä ja maidonerityksessä.
Kuukautiskierron aikana hormonit säätelevät munasolun kypsymistä, irtoamista, kohdun seinämän kehitystä. Säätelyyn osallistuu GnRH (hypotalamus), FSH, LH, estrogeeni ja progesteroni. Kuukautiskierron vaiheet jaotellaan 1. Munarakkulavaihe 2. Munasolun irtoaminen eli ovulaatio 3. Keltarauhasvaihe. Munasolun kypsyessä meioosi etenee toisen vaiheen esivaiheeseen, josta siis se voi päättyä loppuun asti jos tulee siittiö.
Hypotalamus erittää gonadotropiineja vapauttavaa hormonia GnRH ja se saa aikaan hormonien erittymisen aivolisäkkeestä. Aivolisäkkeen vapautuvat hormonit ovat gonadotropiineja follitropiini (FSH) ja lutropiini (LH).
Kuukautiskierron ensimmäinen päivä on vuodon alkamispäivä. Vuoto alkaa mikäli hedelmöitystä ei ole. Vuoto vuotaa limakalvomateriaalia ja verta pois. Alkupuolella FSH kypsyttää useita munasoluja joista vain yksi kypsyy loppuun asti. Munarakkulan solut erittävät estrogeeniä. Estrogeeni saa taas LH ja FSH:n pysymään matalalla. Estrogeenin määrän nousu saa aikaan aikaan aivolisäkkeen erittämän LH ja FSH piikin ja tätä myöden munasolun irtomaisen eli ovulaation. Loppupuolella munasolun lähtökuopasta muodostuu keltarauhanen joka alkaa tuottaan progesteronia. Progesteroni stimuloi kohdun limakalvon paksuuntumista.
Yksilön kehitysIhmisen yksilönkehityksessä on neljä keskeistä vaihetta. Joista ensimmäinen on aivan yksilönkehityksen alussa ja muut ensimmäisellä trimesterillä.
- Kaavoittuminen eli kolmiuloitteisuuden synty
- Muotoutuminen eli elinten ja ruumiinosien synty
- Solujen erilaistuminen
- Solujen määrän kasvu
Hedelmöityminen tapahtuu munanjohtimessa, joissa siittiön on läpäistävä munasolun kalvo ja proteiinikerros. Kun yksi siittiö pääsee sisään entsyymiensä avulla, niin pinta muuttuu läpäisemättömäksi ja samalla munasolun meioosi etenee loppuun ja hapoloidiset tumat yhtyvät diploidiseksi. Muodostuu siis tsygootti eli hedelmöitynyt munasolu. Sitten alkaa mitoosit kovasti. Mikäli kaksi siittiötä hedelmöittää kaksi munasolua samaan aikaan, niin syntyy epäidenttiset kaksoset. Heillä perimä 50% keskenään samanlainen, joka on ihan sama siis normi sisaruksillakin. Mikäli hedelmöityksen jälkeen varhainen alkio jakaantuu kahtia, niin sitten syntyy identtiset kaksoset joilla perimää on 100% samanlainen. Mikäli varhaisen alkion jakaantuminen jää vajaaksi niin syntyy siiamilaiset kaksoset.
Sukupuoli määräytyy hedelmöityshetkellä ja sukupuolielimet alkavat kehittyä alkiossa noin 50vrk kohdalla hedelmöityksestä. Hedelmöityksessä myös äidin hormonitoiminta muuttuu. Munarakkula pysyy ja tuottaa kokoajan progesteronia. Kun istukka on kehittynyt niin se alkaa tuottamaan hösseliä (hCG). Myös istukka tuottaa progesteronia joka ylläpitää raskautta eli pitää kohdun limakalvot paksuna ja estää uusien ovulaatioiden synnyn.
Sikiön kehittyminen jaetaan kolmeen vaiheeseen. Solunjakautuminen, alkiovaihe ja varsinaien sikiönkehitys. Sikiönkehitys kestää kaikkiaan noin 38 viikkoa. Kun raskauden laskenta aloitetaan kuukautisten alusta, niin raskauden pituus on tällä tavalla 40 viikkoa.
Solunjakaantumisen vaiheTämä vaihe kestää noin 14 vrk, jossa hedelmöittynyt munasolu jakaantuu mitoottisesti ja samalla solurypäle (morula) kulkeutuu munajohtimesta kohti kohtua. Tässä vaiheessa alkion solut ovat totipotentteja (kaikkikykyisiä). Kohdussa klöntti muuttuu alkiorakkulaksi, jonka sisäisemmät solut järjestäytyvät alkiolevyksi, josta siis kehittyy varsinainen alkio. Ulkoisesta osasta kehittyvät istukan sikiönpuoleinen osa ja sikiökalvot. Alkiorakkula kiinnittyy ulkosolujen avulla kohdun limakalvoon n. 6-9vrk kuluttua hedelmöityksestä. Tässä alkiorakkula saa ravintoa kohdun limakalvon rauhasten eritteistä (kohtumaito).
AlkiovaiheKestää 9. viikon alkuun asti. Alkio jakaantuu kolmeksi eri kerrokseksi, joista alkaa erikoistua eri kudoksia ja elimiä. Ulkokerros: iho- ja hermosto. Keskikerros: verenkierto, eritys, sukuelimet, tuki ja lihas. Sisäkerros: hengitys ja ruuansulatuselimistö. Alkiokauden alussa kehittyvät sikiökalvot, eli vesikalvo, suonikalvo ja rakkokalvo. Vesikalvo ympäröi sikiötä ja estää kuivumisen ja kolhut. Suonikalvo toimii hengityspintana ennen istukan kehittymistä. Rakkokalvo kehittyy myöhemmin ja muodostaa ravitsemuskalvon yhdessä suonikalvon kanssa. Ravitsemuskalvosta kehittyy istukan sikiönpuoleinen osa ja rakkokalvo on taaseen osa napanuoraa. Ennen istukan kehittymistä ruskuaispussi huolehtii sikiön ravitsemuksesta. Istukka ja napanuora huolehtii ravinnosta ja kuona-aineista ja istukan koko kasvaa sikiön kasvaessa (nukkalisäkkeet lisäävät pinta-alaa). Äidin ja sikiön veret eivät ole suorassa kontaktissa vaan välissä on vähintään 1 solukerros. Aineiden siirtyminen tapahtuu diffuusiolla. Virukset voivat läpäistä ja tarttua mutta bakteerit ei läpäse kovin hyvin. Äidistä sikiölle menee O2, H2O, ravinteet, hormonit, vasta-aineet. Sikiöstä äitiin menee CO2 ja urea. Siitä sitten orastaa ja alkaa varsinainen sikiön kehitys 8 viikon ikäisestä eteenpäin. Noin 32. viikolla sikiö kääntyy pää alaspäin ja suunnittellen syntymää. Lisää sikiön kehityksestä: Netistä
Noin 10-15% kaikista todetuista raskauksista päätyy keskenmenoon. Spontaani keskenmeno tapahtuu akion noin 2-6 viikon iässä ja syynä jokin kehityshäiriö. Raskauden keskeytys mahdollista 12 viikolle asti. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa kuitenkin poikkeusluvan myöhemmällekkin abortille mikäli sikiöllä on vakavia häriöitä.
Synnytyksen käynnistymisen syytä ei tarkkaan tunneta. Oletetaan että raskauden lähestyessä loppua istukan toiminta muuttuu ja progesteroni laskee ja estrogeenit alkavat nousta. Aivolisäke reagoi muutoksiin ja käynnistää oksitosiinin tuotannon. Myös aivolisäkkeestä tuleava prolaktiinin tuotanto aktivoituu. Synnytyksessä on kolme vaihetta, avautuminen, ponnistus ja jälkeisvaihe. Kun mukula syntyy niin sydämen eteisaukko sekä keuhovaltimon ja aortanvälinen yhteys sulkeutuu.
Kun lapsuus alkaa niin fyysisesti kasvaa ja kehittyy ja erityisesti aivot kehittyvät. Aivot 10-vuotiaalla lähes aikuisen aivojen kokoiset. Kehittyy uusia sivuhaaroja ja synapseja. Lasten pituuskasvuun vaikuttavat geenit, ympäristö ja hormonit.
Murrosiässä (10-15v) hypotalamus alkaa erittämään GnRH:ta joka saa aikaan FSH ja LH tuotannon. Sukupuolielimien kasvu ja hormonien aktivoituminen alkaa. Sukupuolihormonit saa aikaan hedelmällisyyden ja kiinnostuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Aivoissa etenkin etulohkon synapseista 50% karsiutuu pois. Murrosiässä kasvupyrähdys. Pojilla LH aktivoi testosteronin tuotannon ja FSH stimuloi siittiöiden kehittymistä. Tytöillä FSH alkaa kehittää munasoluja sekä saa aikaan estrogeenin tuotannon munasarjoista. LH aiheuttaa tytöillä ovulaation, keltarauhasen muodostumisen ja progesteronin erityksen alkamisen.
Aikuisuudessa hermosoluja alkaa tuhoutumaan heti murrosiän päätyttyä. Jäljelle jääneet muodostavat uusia synapseja ja järjestäytyvät vähän paremmin. Hormonimäärät alkavat laskea. Tukikudokset menettää kimmostuuttaan ja alkaa jäykistyä. Aistit heikkenee ja munuaisten ja maksan toiminta alenee.
Vaihdevuosissa naisella lisääntyminen alkaa hiipumaan. Kaikki toimintaa hiipuu ja surkastuu.
